Maaningan kesälehdessä oli alla oleva Jussi Tuovisen kirjoitus, olkaa hyvät.
”Tavinsalmen kuninkaankartanon perustaminen liittyi kiinteästi sekä spontaaniin että kruunun ohjaamaan Pien-Savon asutustoimintaan ja tätä ohjaamaan tarkoitetun maallisen ja hengellisen hallintovallan järjestämiseen. Jälkimmäisiä edustavat kartanon ohella sen ympärille 1547 perustettu Tavinsalmen hallintopitäjä, joka vuosina 1556–1562 oli myös itsenäisenä kartanovoutikuntana, sekä 1552 perustettu Tavinsalmen ja sittemmin Kuopion kirkkopitäjä.
Suomen tai tuohon aikaan tietysti Ruotsin ensimmäinen määritelty itäraja sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa 1323, mutta sen määrittely erityisesti harvaan asutun tai suorastaan asumattoman pohjoisosansa osalta jäi epäselväksi ja kiistanalaiseksi. Keskeisiä piirteitä kuningas Kustaa Vaasan (kuninkaana 1523–1560) toimeenpanemille monille uudistuksille oli nousevan monarkian hallintovallan, rajojen ja talouden turvaaminen, mikä alkoi näkyä hänen laajan valtakuntansa reuna-alueillakin. Pitkien etäisyyksien aikana tehokkain tapa, jolla hallitsija pystyi kontrolloimaan laajaa aluetta, oli luotettavien tai ainakin sellaisiksi koettujen alaisten lähettäminen eri puolille valtakuntaan toteuttamaan hallitsijan tahtoa ja valvomaan niiden toimeenpanoa.
Savon tapauksessa tällainen henkilö oli Olavinlinnan ja sitä ympäröivän Savonlinnan linnaläänin päälliköksi nimitetty Klemetti Henrikinpoika Krook, joka tunnetaan myös nimellä Klemetti Kirjuri. Hän antoi käskyn erityisen kuninkaankartanon perustamisesta linnaläänin pohjoisosaan Tavinsalmelle. Kartano valmistui alkuvuodesta 1545 ja syksyllä Klemetti raportoi asiasta kuninkaalleen. Kuningas vastasi kirjeessä 17.12.1545, jossa hän ilmaisi tyytyväisyytensä tapahtuneen takia, hyväksyi virallisesti kartanon perustamisen ja samalla määritteli sen tehtävät.
Vaikka kuningas oli tyytyväinen Klemetin toimiin erityisesti Tavinsalmen kartanon perustamisen vuoksi, hän alkoi olla tyytymätön tämän verotilityksiin ja alkoi ilmeisesti epäillä, että tämä veti välistä enemmän kuin ajan oloissa oli suotavaa. Niinpä kuningas erotti hänet ja nimitti 7.2.1547 päivätyllä käskykirjeellään tämän tilalle linnan apulaispäällikkö Gustaf (Kustaa) Fincken. Fincke ryhtyi vahvistamaan Tavinsalmen asemaa anomalla vielä samana vuonna kuninkaalta lupaa sen muodostamiseksi itsenäiseksi hallintopitäjäksi nimismiehineen ja käräjälaitoksineen. Kuningas antoi tähän suostumuksensa 15.8.1547 päivätyllä kirjeellä, jossa pitäjän keskukseksi määrättiin Tavinsalmen kuninkaankartano ja sen ensimmäiseksi nimismieheksi nimitettiin Hartvik (Hartikka) Antinpoika.
Tuota päivämäärää 15.8.1547 voidaan hyvällä syyllä pitää Pohjois-Savon syntynä omana hallinnollisena yksikkönään, mikä on näkynyt sittemmin esim. siinä, että Pohjois-Savon liitto nimesi tapahtuman 450-vuotisjuhlavuoden merkeissä 1997 ko. päivän 15.8. Pohjois-Savon maakuntapäiväksi. Maakuntapäivän juhlinta on sittemmin päässyt ehkä vähän hiipumaan, mutta sen elvyttäminen muodossa tai toisessa olisi varmasti suotavaa niin paikallisesti kuin maakunnallisestikin, jotta asukkailla ja muillakin säilyisi paremmin käsitys oman kotiseutunsa historiasta ja sen merkityksestä. Varsinkin paikallisesti entisen Maaningan kunnan alueella tällä voisi ajatella olevan erityistä merkitystä, koska taannoisen kuntaliitoksen vuoksi paikallinen identiteetti on ehkä päässyt hiukan rapautumaan.”
Tuusulassa 10.6.2025
Jussi Tuovinen