Maaningan kesälehdessä oli alla oleva Jussi Tuovisen kirjoitus, olkaa hyvät.
”Tavinsalmen kuninkaankartanon perustaminen liittyi kiinteästi sekä spontaaniin että kruunun ohjaamaan Pien-Savon asutustoimintaan ja tätä ohjaamaan tarkoitetun maallisen ja hengellisen hallintovallan järjestämiseen. Jälkimmäisiä edustavat kartanon ohella sen ympärille 1547 perustettu Tavinsalmen hallintopitäjä, joka vuosina 1556–1562 oli myös itsenäisenä kartanovoutikuntana, sekä 1552 perustettu Tavinsalmen ja sittemmin Kuopion kirkkopitäjä.
Suomen tai tuohon aikaan tietysti Ruotsin ensimmäinen määritelty itäraja sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa 1323, mutta sen määrittely erityisesti harvaan asutun tai suorastaan asumattoman pohjoisosansa osalta jäi epäselväksi ja kiistanalaiseksi. Keskeisiä piirteitä kuningas Kustaa Vaasan (kuninkaana 1523–1560) toimeenpanemille monille uudistuksille oli nousevan monarkian hallintovallan, rajojen ja talouden turvaaminen, mikä alkoi näkyä hänen laajan valtakuntansa reuna-alueillakin. Pitkien etäisyyksien aikana tehokkain tapa, jolla hallitsija pystyi kontrolloimaan laajaa aluetta, oli luotettavien tai ainakin sellaisiksi koettujen alaisten lähettäminen eri puolille valtakuntaan toteuttamaan hallitsijan tahtoa ja valvomaan niiden toimeenpanoa.
Savon tapauksessa tällainen henkilö oli Olavinlinnan ja sitä ympäröivän Savonlinnan linnaläänin päälliköksi nimitetty Klemetti Henrikinpoika Krook, joka tunnetaan myös nimellä Klemetti Kirjuri. Hän antoi käskyn erityisen kuninkaankartanon perustamisesta linnaläänin pohjoisosaan Tavinsalmelle. Kartano valmistui alkuvuodesta 1545 ja syksyllä Klemetti raportoi asiasta kuninkaalleen. Kuningas vastasi kirjeessä 17.12.1545, jossa hän ilmaisi tyytyväisyytensä tapahtuneen takia, hyväksyi virallisesti kartanon perustamisen ja samalla määritteli sen tehtävät. Vaikka kuningas oli tyytyväinen Klemetin toimiin erityisesti Tavinsalmen kartanon perustamisen vuoksi, hän alkoi olla tyytymätön tämän verotilityksiin ja alkoi ilmeisesti epäillä, että tämä veti välistä enemmän kuin ajan oloissa oli suotavaa. Niinpä kuningas erotti hänet ja nimitti 7.2.1547 päivätyllä käskykirjeellään tämän tilalle linnan apulaispäällikkö Gustaf (Kustaa) Fincken. Fincke ryhtyi vahvistamaan Tavinsalmen asemaa anomalla vielä samana vuonna kuninkaalta lupaa sen muodostamiseksi itsenäiseksi hallintopitäjäksi nimismiehineen ja käräjälaitoksineen. Kuningas antoi tähän suostumuksensa 15.8.1547 päivätyllä kirjeellä, jossa pitäjän keskukseksi määrättiin Tavinsalmen kuninkaankartano ja sen ensimmäiseksi nimismieheksi nimitettiin Hartvik (Hartikka) Antinpoika.
Tuota päivämäärää 15.8.1547 voidaan hyvällä syyllä pitää Pohjois-Savon syntynä omana hallinnollisena yksikkönään, mikä on näkynyt sittemmin esim. siinä, että Pohjois-Savon liitto nimesi tapahtuman 450-vuotisjuhlavuoden merkeissä 1997 ko. päivän 15.8. Pohjois-Savon maakuntapäiväksi. Maakuntapäivän juhlinta on sittemmin päässyt ehkä vähän hiipumaan, mutta sen elvyttäminen muodossa tai toisessa olisi varmasti suotavaa niin paikallisesti kuin maakunnallisestikin, jotta asukkailla ja muillakin säilyisi paremmin käsitys oman kotiseutunsa historiasta ja sen merkityksestä. Varsinkin paikallisesti entisen Maaningan kunnan alueella tällä voisi ajatella olevan erityistä merkitystä, koska taannoisen kuntaliitoksen vuoksi paikallinen identiteetti on ehkä päässyt hiukan rapautumaan.”
Maaningalla järjestetään perinteikkäät Huiluuruppeemat heinäkuun toisella viikolla.
Paikalliset yritykset, yhdistykset eri toimijat järjestävät monenlaista perinteeksi muodostunutta ohjelmaa ja ajatuksena onkin ollut palata juurilleen. Mitäpä sitä hyvää konseptia muuttamaan vai mitä? Tehhään niinkuin ennenkin, mutta paremmin 😉
Huiluuruppeemien ohjelma julistetaan kesäkuun toisella viikolla eli vielä ehtii mukaan järjestämään vaikka ja mitä.
Huiluuruppeemat heinäkuussa 2024 veti runsaasti yleisöä Maaningan torille.
Maaningan pitäjäraati toimii lauantain toriohjelman päävastuujärjestäjänä ja tapahtuman koordinoi yrittäjä Minna Lehtonen. Lauantaina Maaningan torilla on ohjelmaa musiikkia ja markkinat klo 10 lähtien ja päivä huipentuu klo 13 kunniahuilaajan julkistamiseen. Tänä vuonna Kunniahuilaaja valitaankin aiemmilta vuosilta tutulla kansanäänestyksellä. Äänestyksestä tiedotamme kesäkuun puolella tarkemmin.
Maaningan torille lauantain 12.7. markkinoille voit ilmoittautua mukaan omalla myyntipisteelläsi. Myyntipaikka torilla on ilmainen.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Minnalle 040 7157188 tai minna.lehtonen@orangerent.fi
Tehdään yhdessä kesän kohokohta täynnä elämyksiä ja iloisia kohtaamisia!
Lämpimästi tervetuloa tapahtumiin!
Harrastusmahdollisuuksia Maaningalla, ole hyvä!
Hei!
Olemme koonneet tähän osan Maaningan harrastustoiminnasta, ole hyvä!
Huomatessasi jonkin puuttuvan niin laita viestiä tai soita niin laitellaan asia kuntoon, Minna / 040 715 7188
Uudet pitäjäraadit valitaan 27.4.2025 järjestettävissä pitäjäkokouksissa. Pitäjäraadit toimivat Juankoskella, Karttulassa, Maaningalla, Nilsiässä, Riistavedellä ja Vehmersalmella alueen osallistumis- ja vaikuttamiskeinona. Pitäjäraadit tarjoavat alueen asukkaille väylän kehittää alueensa asukkaiden hyvinvointia, demokratiaa, palveluja ja yrittäjyyttä.
Pitäjäraatiin voi olla ehdolla alueen asukas, joka haluaa vaikuttaa oman lähiympäristönsä kehittämiseen. Pitäjäraateihin haetaan kaikenikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä. Pitäjäraateihin valitaan pitäjäkokouksessa 5–10 alueen asukasta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valinnan tekevät pitäjäkokoukseen paikalle saapuneet. Pitäjäraatiin voi ilmoittautua myös paikan päällä pitäjäkokouksessa. Pitäjäkokoukseen on tervetullut osallistumaan, vaikka ei olisikaan ehdokkaana.
Vehmersalmi: Vehmersalmen koulu, Vehmersalmenkatu 27
Määräraha mahdollistaa toiminnan
Kaupunginvaltuusto osoittaa pitäjäraadille vuosittain toimintamäärärahan, joka on tarkoitettu pitäjäraadin toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä lähidemokratian edistämiseen pitäjäraadin alueella. Vuonna 2025 pitäjäraadin toimintamääräraha on 30 000 euroa.
Pitäjäraadit ovat osa lähidemokratiaa
Pitäjäraati ei ole kuntalain mukainen kunnan toimielin. Toimintaa ohjaa kaupunginvaltuuston hyväksymä pitäjäraatien toimintasääntö. Ensimmäiset pitäjäraadit aloittivat toimintansa vuonna 2017. Toimikausi on kaksi vuotta.
Pitäjäraatien toimikaudeksi 1.6.2023-31.5.2025 jäseniä ja varajäseniä valittiin yhteensä 83, ehdokkaita oli 152. Jäsenet ja puheenjohtajat valittiin kaikille alueen asukkaille avoimissa pitäjäkokouksissa. Osassa pitäjiä kaikki ehdokkaat pääsivät raatilaiseksi, osassa äänestettiin. Pitäjäraatien kokoonpanon vahvistaa lähidemokratiajaosto. Yhteensä 43 varsinaista ja 37 henkilökohtaista varajäsentä, tilanne 21.11.2024.
Kaavailta Maaningalla 9.4.25
Maaningan kaavailta keskiviikkona 9.4.2025 klo 17.15-
kahvitarjoilu klo 16.45 alkaen.
Maaninkajärven koulu.
Kaavailtaan osallistuvat asiantuntijat:
kaupunkisuunnittelujohtaja Ilkka Laine,
kaavoitusarkkitehti Lassi Suihkonen
Tapahtuman avaus ja asiantuntijoiden esittelyt.
Maaningan alueen nykytilanne ja näkymät.
Voimassa olevat ja vireillä olevat kaavat.
Tonttikatsaus.
Rakentamisen mahdollisuudet, lupakäytännöt, rakentamislain uudistus.
Järjestää Kuopion kaupunki yhteistyössä Maaningan Pitäjäraati
Rauhallisen asumisen unelmapaikat Käärmelahti ja Keskisaari
Haaveiletko maallemuutosta, omasta kodista järvenrannalla?
Koko Maaninkajärven ympäristö on luokiteltu kansallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Ympäristöministeriön selvitys kuvaa sitä muun muassa näin: ”Maaninkajärven ympäristö on keskiaikaisen taustansa, vanhojen kanavien ja edistyksellisen maataloutensa tähden kulttuuripiirte itään monipuolinen ja arvokas sekä muusta maakunnasta poikkeava alue.” Maaninka on rauhallisen asumisen unelmapaikka Sinisen tien varrella Ei ihme, että luonnonkauneus on houkutellut Maaningalle vakituisten asukkaiden lisäksi myös runsaasti vapaa-ajanasujia ja turisteja.
Maaninkajärven ympäröimässä Keskisaaressa, sekä sen läheisyydessä sijaitsevassa Pihtisalmessa on lukuisia luonnonkauniita, omarantaisia tontteja.
Käärmelahden mäntykankailla on mittava omakotitalojen muodostama, jatkuvasti kasvava, nuorten perheiden suosima kyläyhteisö. Käärmelahti sijaitsee Pienen ruokoveden rannalla. Käärmelahdesta ja Keskisaaresta veneilet vaikkapa Kuopioon kesäpäivän viettoon. Kulkuyhteydet muualta Suomesta Käärmelahden tai Keskisaaren kotiin ovat hyvät.
Käärmelahdessa toimiva aktiivinen kyläyhdistys sekä vanhempainyhdistys ovat kylän toiminnan sydämessä. Käärmelahdessa voit elää rauhallista ja omannäköistä elämää huikeiden harjumaisemien ja vesistön äärellä. Sinulla on lupa nauttia ja elää omannäköistä elämää niin Käärmelahdessa kuin vaikkapa Keskisaaressa.
Käärmelahteen valmistui vuonna 2016 uusi koulu ja päiväkoti. Koulun valmistumisen jälkeen Käärmelahteen on rakennettu uusia omakotitaloja ja alue onkin yksi Kuopion kasvavista maaseutualueista. Käärmelahden asukasluku on kasvanut 23,6% vuodesta 2017 vuoteen 2022.
Huiluuruppeemat 2025
Maaningan pitäjäraati 24.1. pidetyssä kokouksessaan, että Huiluuruppeemat järjestetään tulevana kesänä perinteisesti heinäkuun toisena viikonloppuna. Samalla pitäjäraati kutsuu maaninkalaisia yhdistyksiä, järjestöjä, yrittäjiä, yhteisöjä ja asukkaita mukaan tekemään yhdessä Huiluita.
Tulevan kesän Huiluuruppeemien ensimmäinen palaveri järjestetään keskiviikkona 12. helmikuuta kello 18.30 Maaninkatalolla.
Lämpimästi tervetuloa mukaan ideoimaan tapahtumarikasta Huiluuruppeemat viikonloppua!
Maaningan kaavailta keskiviikkona 9.4.2025 klo 17.15-
