Maaningan kaavailta keskiviikkona 9.4.2025 klo 17.15-
kahvitarjoilu klo 16.45 alkaen.
Maaninkajärven koulu.
Kaavailtaan osallistuvat asiantuntijat:
kaupunkisuunnittelujohtaja Ilkka Laine,
kaavoitusarkkitehti Lassi Suihkonen
Tapahtuman avaus ja asiantuntijoiden esittelyt.
Maaningan alueen nykytilanne ja näkymät.
Voimassa olevat ja vireillä olevat kaavat.
Tonttikatsaus.
Rakentamisen mahdollisuudet, lupakäytännöt, rakentamislain uudistus.
Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituiseen asumiseen-kriteeristö.
Ajankohtaisia aiheita Maaningalta.
Yleistä keskustelua, kysymyksiä.
Tervetuloa kaavailtaan.
Tapahtuma on avoin kaikille.
Järjestää Kuopion kaupunki yhteistyössä Maaningan Pitäjäraati
Haaveiletko maallemuutosta, omasta kodista järvenrannalla?
Koko Maaninkajärven ympäristö on luokiteltu kansallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Ympäristöministeriön selvitys kuvaa sitä muun muassa näin: ”Maaninkajärven ympäristö on keskiaikaisen taustansa, vanhojen kanavien ja edistyksellisen maataloutensa tähden kulttuuripiirte itään monipuolinen ja arvokas sekä muusta maakunnasta poikkeava alue.” Maaninka on rauhallisen asumisen unelmapaikka Sinisen tien varrella Ei ihme, että luonnonkauneus on houkutellut Maaningalle vakituisten asukkaiden lisäksi myös runsaasti vapaa-ajanasujia ja turisteja.
Maaninkajärven ympäröimässä Keskisaaressa, sekä sen läheisyydessä sijaitsevassa Pihtisalmessa on lukuisia luonnonkauniita, omarantaisia tontteja.
Käärmelahden mäntykankailla on mittava omakotitalojen muodostama, jatkuvasti kasvava, nuorten perheiden suosima kyläyhteisö. Käärmelahti sijaitsee Pienen ruokoveden rannalla. Käärmelahdesta ja Keskisaaresta veneilet vaikkapa Kuopioon kesäpäivän viettoon. Kulkuyhteydet muualta Suomesta Käärmelahden tai Keskisaaren kotiin ovat hyvät.
Käärmelahdessa toimiva aktiivinen kyläyhdistys sekä vanhempainyhdistys ovat kylän toiminnan sydämessä. Käärmelahdessa voit elää rauhallista ja omannäköistä elämää huikeiden harjumaisemien ja vesistön äärellä. Sinulla on lupa nauttia ja elää omannäköistä elämää niin Käärmelahdessa kuin vaikkapa Keskisaaressa.
Käärmelahden koulu ja päiväkoti
Käärmelahteen valmistui vuonna 2016 uusi koulu ja päiväkoti. Koulun valmistumisen jälkeen Käärmelahteen on rakennettu uusia omakotitaloja ja alue onkin yksi Kuopion kasvavista maaseutualueista. Käärmelahden asukasluku on kasvanut 23,6% vuodesta 2017 vuoteen 2022.
Maaningalla on varauduttu sydänpysähdystilanteisiin kahdeksalla deffalla. Ne sijaitsevat seuraavissa paikoissa:
Maaningan terveysasema (Satamatie 10), puh. 0447488617
K-market Maaninka (Maaningantie 25), puh. 0443811243
S-Market Maaninka (Maaningantie 30), puh.046 9239035
Luonnonvarakeskus, LUKE, (Halolantie 31 A)
Vanhainkoti Ainola (Ollintie 11), puh. 0447488651
Tuovilanlahden leipomo/Wanha Tietola (Tuovilanlahdentie 167B), puh. 0503281389
Puoti Kahvila Pulkko (Pulkonkoskentie 540), puh. 0403244577
Käärmelahden koulu (Väänälänrannantie 1322), puh. 0445426236
Nakurannan sauna (Haatalantie 219) puh. 0440668377
Päivitetyt tiedot defibrillaatoreiden sijainneista ovat myös osoitteessa defi.fi.
Sivun osoite kannattaa merkitä ylös valmiiksi kännykkään.
On hyvä myös kerrata defi.fi -sivustolla annetut elvytysohjeet:
Miten toimin, jos näen jonkun lyhistyvän maahan tai löydän jonkun maasta makaamasta?
1. Saatko autettavan hereille? Puhuttele ja ravistele.
2. Hän ei herää, soita 112 ja noudata hätäkeskuksen ohjeita. Laita puhelin kaiutintoiminnolle ja jatka auttamista. Selvitä hengittääkö autettava normaalisti. Jos ei, aloita paineluelvytys. Jos paikalla on useampi auttaja, yksi hakee sydäniskurin. Lähin löytyy 112 Suomi -sovelluksesta.
3. Painele keskeltä rintalastaa 30 kertaa kovaa ja nopeasti. Seuraavaksi puhalla kaksi kertaa, jos osaat. Muutoin jatka painelua mahdollisimman keskeytyksettömästi. Katso ja kuuntele rytmi elvytykseen.
4. Käynnistä sydäniskuri ja noudata sen antamia ohjeita.
5. Paljasta rintakehä ja kiinnitä liimaelektrodit kuvaohjeiden mukaan. Tämän jälkeen laite ilmoittaa, onko isku tarpeen. Laite kehottaa ”irti potilaasta”, jonka jälkeen painetaan vilkkuvaa iskupainiketta.
6. Jatka elvytystä välittömästi iskun jälkeen. Pidä elektrodit kytkettynä ja jatka elvytystä, kunnes laite antaa lisäohjeita. Jatka elvytystä niin kauan kunnes autettava herää tai ensihoito antaa luvan lopettaa.
Katso tarkemmat elvytysohjeet ja video aikuisen peruselvytyksestä. Harjoittele ja kertaa elvytystaitoja säännöllisesti. Ensiapukurssilla saat lisää varmuutta.
Auta rohkeasti sydänpysähdystilanteessa
Kun ihmisen sydän pysähtyy, on kiire auttaa.
Aikuisen sydänpysähdyksen taustalla on tavallisesti sepelvaltimotauti tai joku muu sydänsairaus. Yleisin verenkierron pysäyttävä rytmihäiriö on kammiovärinä. Silloin pitää aloittaa elvytys ja hakea pikaisesti sydäniskuri eli defibrillaattori.
Sydänpysähdyksissä ensimmäinen auttaja on tavallisesti ohikulkija. Siksi elvytykseen ja sydäniskuriin kannattaa tutustua. Kuka tahansa saa ja osaa käyttää sydäniskuria, koska se neuvoo auttajaa.
Autettavan selviytymiseen vaikuttaa ennen kaikkea aika, joka kuluu sydänpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Tehokkaalla paineluelvytyksellä voidaan ylläpitää osittain verenkiertoa, mutta sydänpysähdyksen aiheuttaman mahdollisen rytmihäiriön poisto edellyttää sydäniskurin antamaa sähkövirtaa. Jos paineluelvytys ja defibrillointi käynnistyvät 3–5 minuutissa, jopa kolme neljästä alkutilanteessa elottomasta selviää.
Laitteen kuvalliset ohjeet auttavat liimaelektrodien kiinnittämisessä paljaalle rintakehälle. Sydäniskuri neuvoo ääniohjein käyttäjää. Sydäniskurilla ei voi vahingoittaa ketään.
Elvytystilanteessa et voi tehdä mitään väärin. Soita 112, aloita elvytys ja käytä sydäniskuria, jos mahdollista. Jos et hallitse elvytystä, hätäkeskuspäivystäjä neuvoo sinua.
Hannu Räisäsen tuottama Maaninka taivaalta -elokuva, sai ensi-iltansa perjantai-iltana 25.11.2022. Elokuva esitettiin Maaninkajärven koulun auditoriossa, jossa oltiin viimeisetkin istumapaikat täytetty jo ennen elokuvan alkua. Elokuva on nyt kaikille nähtävillä youtubessa, jota pääsee katselemaan tästä linkistä.
Näytteilleasettajia oli liki 150 kappaletta kaikilta mahdollisilta rakentamiseen ja asumiseen liittyviltä aloilta. Otsikolla Elämää Kuopion maaseudulla -esittelivät pitäjäraadit maalaiselämää Kuopion kaupungissa; maaseutualueiden tontteja ja elämänlaatua luonnon ja ihmisten keskellä. Ja olihan paikalla tietysti myös Maaninka Kuopion muiden pitäjäraatien, Juankosken, Karttulan, Nilsiän, Riistaveden ja Vehmersalmen joukossa.
Ensimmäisenä messupäivänä oli Kuopion Rakenna- ja Asu-messuilla vielä kohtuullisen väljää ja hyvät mahdollisuudet päästä esittelijöiden puheille.
Maaningan tonttitarjontaa esittelemässä ollut Jorma Häiväläinen kertoi kiinnostuneita kyselijöitä olleen yllättävän paljon. ”Kohta on kaikki tontit myyty”, lohkaisi Jorma pilke silmäkulmassa, toisena esittelijänä olleen Emmi Rantalan myhäillessä vieressä. Toivottavasti Jorman ja Emmin ennuste toteutuu.
Hannu Räisänen
