Vilkaisu verkkosivuille (www.ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-ja-avaruussaa) ja tietää koko Suomen tilanteen Auringon aktiivisuudesta ja paikkakunnista, joissa revontulien näkyminen on todennäköistä.
Ilmatieteen laitoksen Revontulet ja avaruussää -sivustolta saa ajantasaisen tiedon revontulien näkymisen todennäköisyydestä.
Useimpien inuiittiheimojen uskomusten mukaan taivaassa asuvat henget valaisevat soihduillaan tietä uusille tulijoille ja henkien voi myös (revontulissa) nähdä juhlivan ja pelaavan jalkapalloa valaan pääkallolla (Alaskan itärannikolla sijaitsevalla Nunivakin saaren inuiitit uskoivat, että pallo oli tehty ihmisen pääkallosta). Pohjois-Alaskassa, Point Barrowissa eli Nuvukissa asuvat inuiitit olivat taas ainoita, jotka uskoivat revontulien olevan pahoissa aikeissa, niinpä inuiitit kantoivat veitsiä mukanaan niiden varalta.
Hannu Räisänen
Kun lämpötilaerot alempien leveysasteuiden ja napa-alueiden välilä pienenevät, polaaripyörre eli napa-alueen tuulijärjestelmä hajoaa, ja kylmän ilman rintamat valuvat napa-alueilta kohti etelää.
Jäinen Viannankoski
Heikot lännestä tulevat virtaukset eivät riitä hajottamaan näin syntyneitä kylmiä ilmamassoja. Lumisaderintamia pyörii Suomen yllä vielä ainakin muutaman päivän ajan, joten lumilapiot ja -kolat kannattaa pitää esillä. Ja kesärenkaat visusti siellä varaston nurkassa. Sateet tosin alkavat jossain vaihteessa muuttua vedeksi.
Hannu Räisänen
Turo toimii erityisesti pienille kaloille näkösuojana ja kalojen liimamainen kutu tarttuu sen lukuisiin neulasiin ahnaasti. Kun naarasahven kevätyönä – touko-kesäkuussa – on kietonut mätimunansa monihaaraisen turon kätköihin, käyvät koirasahvenet hedelmöittämässä ne maidillaan. Naaras jää vielä vahtimaan mätiä hetkeksi, sitten tuleva sukupolvi on omillaan. Turo antaa kasvaville ahvenen poikasille mainion suojan ympärillä vaanivia vaaroja vastaan. Ahvenet tuntuvat ylipäätään viihtyvän sokkeloisessa havulinnassa, piilossa tai saalistamassa.
Aikaisin keväällä kutevat ahvenet suosivat erityisesti turojen kaltaisia suojapaikkoja. KUVA: Hannu Räisänen
Yhteensä liki 20 miestyötuntia kestänyt, juhannukselta alkanut ja kolmelle kuukaudelle osittunut onkiminen tuotti saalista yhteensä 303 kalaa, ahvenia, salakoita, särkiä ja yhden lahnan.
Saalis jakautui turon luona onkineen hyväksi mutta vain hiukan, 56 % koko saaliista saatiin turon viereltä. Merkittävä ero voitiin kuitenkin havaita saaliin lajikirjossa; ongituista muista kaloista paitsi ahven selvästi suurin osa, 62 % saatiin muulta kuin turon viereltä, sen sijaan ahvenista 78 %, siis liki kahdeksan kymmenestä, saatiin turon luota!
Hannu Räisänen
