Leppälahtelaiset kertasivat puintihistoriaa ja juhlivat vanhan riihen kunniaksi

Tenhulan riihi siirrettiin nykyiselle paikalleen tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten. Nyt se on kunnostettu uudenveroiseksi kestämään seuraavat sukupolvet.
Historia
Kylät
27.6.2022
Jaa:

Yli kolmekymmentä kyläläistä saapui pienimuotoiseen juhlaan Leppälahden Tenhulaan sateisesta päivästä huolimatta. Monet heistä tapasivat pitkästä aikaa toisiaan, olihan korona rajoittanut kaikkia tapaamisia jo pitkään. Nyt tapaamisen ja juhlan keskiössä oli kunnostettu riihi, joka alun perin lienee rakennettu 1800-luvulla. Se siirrettiin nykyiselle paikalle tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten koska alkuperäisessä paikassaan, savikon päällä, riihi liikkui roudan voimasta ja vajosi vuosi vuodelta kohti rantaa ja Onkivettä. Tenhulan vanhat isännät Kalle ja Kauko katsoivat tontilta sopivasta paikasta kohdan, jossa peruskallio oli lähellä, ja valoivat siihen tukevan kiukaan. Latoivat sitten vanhat hirret paikoilleen ja naulasivat rakennuksen suojaksi pärekaton, joka ajan myötä muuttui tiilikatoksi. Tiilistä huonoimmat vaihdettiin tänä kesänä uusiin, korjattiin räystäät ja riihi sekä ruumenus (puintijätehuone) tyhjennettiin ja siivottiin.

Pekka Tenhunen kertasi ilmeikkäästi riihen käyttötarkoitusta, olihan riihi eräs suomalaisten vanhimpia ja etevämpiä keksintöjä.

Muinainen Suomi oli tuottoisista kaskimaista johtuen viljava maa ja savuriihissä kuivattu ruis oli jopa vientituote. Huolellisesti ja tarkasti oikeassa lämpötilassa riihessä kuivattu siemenvilja säilytti itävyytensä, sen tyvet sekä latvat tulivat rutikuiviksi, ja itiöpesäkkeet tuhoutuivat. Jos lämmitti liikaa, jyvät eivät enää itäneet.

Aikansa pellolla kuivunut leikattu vilja tuotiin riiheen, ja kun lyhteet olivat lämmitetyn riihen parsilla lopullisesti kuivuneet, ne pudotettiin lattialle. Sitten alkoi tuotannon meluisin vaihe eli puiminen, jonka aikana viljaa lyötiin varstalla. Jyminä kuului usein naapuriin saakka. Puinnin jälkeen jyvistään erotetut oljet siirrettiin riihen takana olevaan huoneeseen, ruumenukseen, jossa niistä sidottiin olkikupuja, ne puolestaan käytettiin olkipatjojen täytteinä. Puinnissa irronneet jyvät eroteltiin seulalla, lajiteltiin, hypitettiin pohtimessa, eräänlaisessa kaukalossa, jolloin roskat lensivät sivuun ja puhtaat jyvät jäivät jäljelle. Myöhemmin käyttöön tuli käsin veivattava puhdistuskone eli viskuri, jota täkäläiset kutsuvat riihiryöpäksi.

Leppälahden maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja Matti Virkkunen paljasti riihijuhlassa kyläseppä Esko Honkasen takoman, riihen siirtovuodesta kertovan kyltin.

Pekka Tenhunen kertoi puintipäivän alkaneen hyvin varhain. ”Niihin aikoihin aamulla, kun me nykyään heräämme, oli puinnit puitu ja jyväsäkit oli kannettu aittaan. Tämän jälkeen nokiset puintimiehet menivät savusaunan lämpöön hikoillakseen uudelleen ja peseytyäkseen kenties edessä olevien riihitanssien varalta”, Tenhunen totesi.
Puimakoneet tekivät tuloaan jo riihen siirtämisen aikoihin 1950-luvulla. Koneist johtuen riihenpuinti jäi, ja riihen kiuasta lämmitettiin Tenhulassakin vain harvakseltaan leipäviljan tai sipulisadon kuivattamiseksi 1960-70 -luvuilla, ja sen jälkeen vain näytösluontoisesti nyt jo edesmenneiden isäntien neuvoessa oikeat otteet.

Hannu Räisänen

Luetuimmat
23.6.2022 Maaningan Huiluuruppeemat 2022 Aika: 2022-07-08 18:00:00 Paikka: Maaninka Kunniahuilaaja valitaan jälleen tänä vuonna. Ehdotukset Maaningan kunniahuilaajaksi 2022. Nykyinen maaninkalainen tai maaninkalaislähtöinen henkilö/henkilöt, joka/jotka on teoillaan ja toiminnoillaan edistänyt kotiseudun tunnettavuutta ja toiminut sen hyväksi. Kaikkien yhteystietojen jättäneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti Veskun Kievarille. Äänestää voi tämän linkin kautta: https://q.surveypal.com/Maaningan-kunniahuilaaja-2022 Äänestäminen on mahdollista perinteisellä lippu äänestyksellä seuraavissa liikkeissä: S-market Tähkä, K- market Maaninka, 11.4.2022 Kuukauden kylä: Tavinsalmi Kartanon varmaa paikkaa ei ole vielä pystytty osoittamaan, mutta oletetaan että se on sijainnut Maaninkajärven länsirannalla olevassa Hussolansaaressa. Kansan sivistäminen oli kupletin hauskempi puoli. Ikävämpää oli, että kartanon vouti keräsi vuosittain veroina kansalta suuret määrät kalaa ja viljaa, jotka hän toimitti Ruotsin hovin käyttöön. Pelloilta löydetyt Suomen sodan aikaiset esinelöydökset kertovat myöhemmistä Venäjän ja Ruotsin 11.4.2022 Maaningan tontit kiinnostavat Näytteilleasettajia oli liki 150 kappaletta kaikilta mahdollisilta rakentamiseen ja asumiseen liittyviltä aloilta. Otsikolla Elämää Kuopion maaseudulla -esittelivät pitäjäraadit maalaiselämää Kuopion kaupungissa; maaseutualueiden tontteja ja elämänlaatua luonnon ja ihmisten keskellä. Ja olihan paikalla tietysti myös Maaninka Kuopion muiden pitäjäraatien, Juankosken, Karttulan, Nilsiän, Riistaveden ja Vehmersalmen joukossa. Maaningan tonttitarjontaa esittelemässä ollut Jorma Häiväläinen kertoi kiinnostuneita kyselijöitä olleen 8.4.2022 Maaningalla riittää kyliä Kinnulanlahdessa hiihdetään talvella kuutamossa, poltetaan pääsiäiskokko ja pidetään kahvilapäiviä. Sinikiven ranta noteerattiin 2014 Savon parhaana biitsinä Savon Sanomien lukijoiden äänestyksessä. Kirkonkylän keskusta tarjoaa muun muassa nuorisotilat, tenniskentän, frisbeegolfradan, ampumaradan sekä tietysti runsaasti kauppoja ja nähtävyyksiä. Kevyen liikenteen väylä Maaningan keskustasta Siilinjärvelle mahdollistaa lenkkeilyä, polkupyöräilyä ja rullaluistelua harrastaville turvallisen reitin kauniine maisemineen. Käärmelahtion nopeasti laajentuva asuma-alue, 6.4.2022 Maaninkalaista historiaa – Muaninka pörree Kuopijon kaapunnin huutolaesena pitäjän luoteiskolkalla Kaikkia näitä taitoja ja niistä kertyneitä tallenteita on tarjolla myös verkossa. Maaningan maisemissa aloittaa Unto Eskelisen runolla ja jatkaa pohdiskelulla kuopiolaisesta Maaningasta sekä menneistä ajoista. Maaninkalaisuutta aikojen tapaan kurkistaa Maaningan vanhaan kyläkuvaan pilke silmäkulmassa aloittaen sanoilla Maaninkalaisuutta voidaan kuvata hyvin isänmaalaiseksi elämäntavaksi. Nykymaaninkalaiset ovat vähitellen ymmärtäneet tehdä muutakin, kun viljellä maata ja kasvattaa karjaa. Hannu

Arkisto

Näytä artikkelit aiheen perusteella