Loppuvuosi tulee olemaan Kalakukossa kiireinen, sillä sen hallituksella on vain lokakuun loppuun asti aikaa tehdä nykyisen siirtymäkauden rahoituksesta viimeiset myönteiset päätökset. Jos sinulla on hyvä idea hautumassa, älä pidä sitä omana tietonasi, vaan ota yhteyttä Kalakukkoon ja voit saada rahoitusta hankkeesi toteutukselle.

Kalakukon rahoituksen kohteet ovat painopisteittäin:
1. Elinkeinoelämän kehittäminen ja innovaatioiden tuleminen
2. Kylä- ja järjestötoiminnan tukeminen
3. Nuoriin kohdistuva toiminta ja yrittäjyyskasvatus

Rahoituksen hakeminen on helppoa. Nuoriso-Leader -avustus on tarkoitettu vähintään 3 hengen nuorisoporukoille tai kevytyrittäjille, ja avustushakemuksen voi tehdä sähköisellä lomakkeella ja hakemukset käsitellään nopeasti.

Lisätietoa Kalakukko ry:n toiminnasta ja rahoitusvaihtoehdoista: www.kalakukkory.fi.

Yrityksiin ja maatiloihin liittyen Kehittämisyhdistys Kalakukko ry voi myöntää yritystukea päätoimiselle yrittäjälle tai yritykselle, joka työllistää vähintään yhden henkilötyövuoden. Pääsääntöisesti rahoitetaan mikroyrityksiä, joiden työllistyvyys on enintään viisi henkilötyövuotta ja joiden hankkeen kustannusarvio on pääsääntöisesti alle 100 00 euroa. Myös maatilojen sivuelinkeinoja voidaan tukea.
Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka henkilöstön määrä on alle 10 henkilöä ja jonka liikevaihto tai taseen loppusumma ei ylitä 2 miljoonaa euroa.

Yhteisöistä Leader-kehittämishankerahoitusta voivat hakea muun muassa rekisteröidyt yhdistykset, julkisyhteisöt, säätiöt ja osuuskunnat. Myös toiminnan luonne vaikuttaa hakukelpoisuuteen, esim. toiminnan pääasiallinen tarkoitus on oltava muu kuin taloudellinen toiminta ja voiton tavoittelu. Kehittämishanketuen edellytyksenä on, että tukea haetaan sellaiseen toimintaan, joka ei ole hakijan olemassa olevaa perustoimintaa.

Lisätietoa Kalakukko ry:n toiminnasta ja rahoitusvaihtoehdoista: www.kalakukkory.fi. Myös toiminnanjohtaja Jaana Paananen (040 510 3258, jaana.paananen@kalakukkory.fi) ja hankekoordinaattori Sanna Happonen (040 519 6046, sanna.happonen@kalakukkory.fi) auttavat sinua onnistuneen rahoituspäätöksen alkuun.

Hannu Räisänen

Tilaisuudessa Seppo Sarlund muisteli elämänsä käänteitä ja kutsuvieraat, sekä kirjan toimittamisessa mukana ollut, entinen ministeri ja kansanedustaja Martti Pura, puolestaan muistelivat Seppoa ystävänä, lehtimiehenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.

”Oleellista ihmiselle on, että hän tuntee kuuluvansa jonnekin, ja tänne minä tunnen kuuluvani, vaikka olenkin sodan tänne tuoma”, Seppo totesi oman muistelunsa aluksi. Ja Maaningan miehenä hän on pysynyt maailmalla sukkuloidessaan, sekä toimiessaan muun muassa Maaninka-Seuran puheenjohtajana.

Sepon lehtimiesuran alku oli vuonna 1958 Savon Sanomissa julkaistu juttu Kevätkalastus Savossa alkaa. Uran alkuun mahtuu myös juttu maaninkalaisista sääprofeetoista. Kesä oli jatkunut pitkään kuivana ja maallikkoennustajat profetoivat kuivuuden jatkuvan, niinpä Seppo päätti tehdä aiheesta ajankohtaisen lehtijutun. Samana päivänä, kun tehty juttu otsikolla Kuiva kausi jatkuu ilmestyi sanomien sivuilla, tuli taivaalta vettä kuin saavista kaatamalla. Lievästi epäonninen jutun ajoitus ei lannistanut Seppoa, joka myöhemmällä urallaan eteni useiden lehtien päätoimittajaksi.

Seppo Sarlund on osa tasavallan poliittista lähihistoriaa, näin häntä kuvataan kirjassa, ja huima on se tekemisen ja vaikuttamisen määrä, jonka Sarlund on saanut aikaan. Jos matkan varrelle mahtuu viisi presidenttiä, yli kaksikymmentä pääministeriä ja kymmenen maalaisliitto-keskustan puheenjohtajaa, voi tehtyä uraa todella kutsua pitkäksi ja monipuoliseksi.
Karjalainen vereltään, savolainen heimoltaan -kirjaa voi tiedustella Maaninka-Seurasta.

Hannu Räisänen

Kyläyhdistyksen edustaja, Marjatta, kertoo hieman tapahtuman taustoja oheisella videolla. Tervetuloa ensi vuonnakin mukaan!

Kuvaus ja editointi: Niko Nevalainen

Näytteilleasettajia oli liki 150 kappaletta kaikilta mahdollisilta rakentamiseen ja asumiseen liittyviltä aloilta. Otsikolla Elämää Kuopion maaseudulla -esittelivät pitäjäraadit maalaiselämää Kuopion kaupungissa; maaseutualueiden tontteja ja elämänlaatua luonnon ja ihmisten keskellä. Ja olihan paikalla tietysti myös Maaninka Kuopion muiden pitäjäraatien, Juankosken, Karttulan, Nilsiän, Riistaveden ja Vehmersalmen joukossa.

Ensimmäisenä messupäivänä oli Kuopion Rakenna- ja Asu-messuilla vielä kohtuullisen väljää ja hyvät mahdollisuudet päästä esittelijöiden puheille.

Maaningan tonttitarjontaa esittelemässä ollut Jorma Häiväläinen kertoi kiinnostuneita kyselijöitä olleen yllättävän paljon. ”Kohta on kaikki tontit myyty”, lohkaisi Jorma pilke silmäkulmassa, toisena esittelijänä olleen Emmi Rantalan myhäillessä vieressä. Toivottavasti Jorman ja Emmin ennuste toteutuu.

Hannu Räisänen

Kartanon varmaa paikkaa ei ole vielä pystytty osoittamaan, mutta oletetaan että se on sijainnut Maaninkajärven länsirannalla olevassa Hussolansaaressa. Kansan sivistäminen oli kupletin hauskempi puoli. Ikävämpää oli, että kartanon vouti keräsi vuosittain veroina kansalta suuret määrät kalaa ja viljaa, jotka hän toimitti Ruotsin hovin käyttöön.
Pelloilta löydetyt Suomen sodan aikaiset esinelöydökset kertovat myöhemmistä Venäjän ja Ruotsin valtataisteluista samaisella alueella. Kuninkaankartanon ajoilta periytyy jonkin verran myös nimistöä. Kartanon voudista tiedetään polveutuvan nykyinen Voutilaisten suku.

Tavinsalmentien päässä, Ruokovirran vanhan sulkukanavan äärellä on Suomen sodan (1808-1809) aikaisen Ruokovirran taistelun muistomerkki. Myös sotamarsalkka Sandels joukkoineen kahakoi virralla venäläisiä vastaan. Tavinsalmi kantaa ylpeänä historiaansa, mutta elää nykyajassa.

Mustanvirran sillan kupeeseen valmistui Tavinsalmelta ja Haatalasta saapuneen talkooväen voimin uusi lintutorni.

Tavinsalmella oli hyvät lähtökohdat kehittyä vauraaksi maatalousalueeksi. Monet entiset tilakeskukset ovat kuitenkin jo muuntuneet tai muuntumassa asuin- tai yrityskäyttöön. Toimivia karjatiloja on enää muutama ja tilat ovat edelleen vähenemässä.
Kauniita vesistöön avautuvia vainioita hoidetaan nykyisin pääosin vuokraviljelminä. Alueella kasvaneet ja muualla opiskelleet nuoret ovat innokkaita paluumuuttajia ja myyntiin tulevat kiinteistöt viedään usein käsistä ennen kuin ne ehtivät välittäjälle. Avoimille markkinoille vapautuvat asuinkiinteistöt löytävät nopeasti uudet omistajat tai vuokralaiset.
Vanhoja mummonmökkejä päivitetään nykyaikaan ja uusiakin rakennuspaikkoja perustetaan. Perinteiset maataloustyöpaikat on korvannut pienyrittäjyys tai ulkopuoliset työnantajat etätyön mahdollisuuksineen. Kylän keskellä vanha punatiilinen koulu on saanut uuden elämän lasten parissa perhekodin muodossa. Kesäaikaan Tavinsalmen asukasmäärä lähes kaksinkertaistuu, kun tutut loma-asukkaat saapuvat.

Mustavirran ja Hussolanvirran välinen pikkusaarten rypäs ruovikkoineen on turvallinen ruokailu- ja levähdyspaikka monille linnuille. Merikotkat, jalohaikarat ja kaulushaikarat tarjoavat tavallisempien muuttolintujen ohella unohtumattomia elämyksiä lintubongareille. Mustavirran komea silta ympäristöineen onkin aiemmin ollut suosittu bongauspaikka. Talvella Mustanvirran sillan kupeeseen valmistui Tavinsalmelta ja Haatalasta saapuneen talkooväen voimin komea lintutorni. Tornin vihkiäiset pidetään 7.5. Tornien taisto -bongauskilpailun ohessa.

Nyt on lintubongareiden ja muiden retkeilijöiden mukava seurata luontoa Mustanvirran sillan ympäristössä. Uusi lintutorni vihitään käyttöön 7.5. Tornien taisto -bongauskilpailun ohessa.

Tavinsalmen tulevia hankkeita on muun muassa vesien virtauksien parantaminen ruoppaamalla ja kaivamalla. Matkailijan kannattaa yhä piipahtaa tutustumassa myös Ruokovirran vanhaan ja uuteen kanavaan. Kanavien äärellä on ympäri vuoden laadukasta mökki- ja aittamajoitusta.

Artikkelin pohjana on käytetty Myö Muaningan helemassa huppaellaan ihan Kuopion kaapungin kuppeessa -kylienlehteä.

Hannu Räisänen

Kinnulanlahdessa hiihdetään talvella kuutamossa, poltetaan pääsiäiskokko ja pidetään kahvilapäiviä. Sinikiven ranta noteerattiin 2014 Savon parhaana biitsinä Savon Sanomien lukijoiden äänestyksessä. Kirkonkylän keskusta tarjoaa muun muassa nuorisotilat, tenniskentän, frisbeegolfradan, ampumaradan sekä tietysti runsaasti kauppoja ja nähtävyyksiä. Kevyen liikenteen väylä Maaningan keskustasta Siilinjärvelle mahdollistaa lenkkeilyä, polkupyöräilyä ja rullaluistelua harrastaville turvallisen reitin kauniine maisemineen.

Käärmelahtion nopeasti laajentuva asuma-alue, josta on matkaa Maaningan kirkonkylälle 10 km, Siilinjärvelle 14 km ja Kuopioon 40 km. Viljelusalueiden rytmittämä kylämaisema vesistön ja harjun välissä, on pientalovaltaista. Länsirannan viimeinen kylä Leinolanlahti on mökkipaikkakuntana hyvin suosittu.
Pulkonkoski puolestaan on mäkien ja kauniiden maalaismaisemien ympäröimä kylä, jossa on aktiivista ja monipuolista pienyrittäjyyttä ja kehittyvää maa- ja metsätaloutta.
Kurolanlahdessa sijaitsee Kurolanlahden Nuorisoseuran talo, jossa on talvisin kansalaisopiston kursseja ja samassa pihapiirissä myös Vätysteatteri.

Leppälahdella vallitsee rauha ja hiljaisuus, niistä voi nauttia kauniina kesäpäivänä järvenselällä onkien tai talvella ahkeran naapurin latukoneellaan tekemällä ladulla hiihdellen.
Kesäaikaan Tavinsalmen asukasmäärä lähes kaksinkertaistuu, kun tutut loma-asukkaat saapuvat. Lintuharrastajille Mustavirran komea silta ympäristöineen on suosittu bongauspaikka. Eikä ihme, merikotkat, jalohaikarat ja kaulushaikarat tarjoavat tavallisempien muuttolintujen ohella unohtumattomia elämyksiä lintubongareille
Tuovilanlahden kylän satamasta aukeavat komeat vuonomaisemat Maaninkajärvelle. Aikoinaan Tuovilanlahti on ollut Kuopiosta tulevan laivaliikenteen päätepaikka. Myös kylänraitti sinällään on jo nähtävyys vanhoine rakennuksineen ja pienine mökkeineen, jotka on rakennettu kylätien vierelle.

Ahkionlahden ja Viannan kylät sijaitsevat vierekkäin Sinisen tien varressa noin 50 km päässä Kuopiosta ja noin 40 km päästä Iisalmesta. Ahkionlahti ja Vianta ovat molemmat Maaningan
perinteikkäitä alueita, joiden historiaan kietoutuu monenmoista kulkijaa ja tapahtumaa. Kylien alueet ovat olleet vuosisatoja sitten merkittävä elannon saamisen ja kohtaamisen paikkoja, mikä lienee peruja vesistöjen läheisyydestä. Ja yhä edelleen kylät kietoutuvat vesistöjen, Onkiveden ja Maaninkajärven, ympärille.
Varpasmaa, Petsamo ja Kuusela sijoittuvat läntiseen Maaninkaan osin maantieteellisesti Pielavedelle kurkottaen. Alueeseen kuuluu viljelysalueiden lisäksi myös jylhiä, metsäisiä salomaita.

Hannu Räisänen

Näillä sanoilla alkaa Myö Muaningan helemassa huppaellaan pitäjäkirjan toimituskunnan viesti Tavinsalmen perillisille. Kirjan julkaisusta on jo kulunut seitsemän vuotta ja sen toinen painos on yhä myynnissä. 452 -sivuinen järkäle on yhä ajankohtainen kuvatessaan Maaningan lähihistoriaa, mutta se on ajankohtainen myös tulevaisuudessa, sillä historia ei häviä koskaan, se vain kerrostuu päivä päivältä ja vuosi vuodelta. Siksi Myö Muaningan helemassa huppaellaan on tärkeä kirja jokaiselle maaninkalaiselle, nykyiselle, tänne juurtuneelle ja muualle muuttaneelle.

Hannu Räisänen

Samaa mieltä on lainaamiaan kirjoja palauttamassa oleva Irja Bergroth. Hän on erittäin tyytyväinen nykyaikaisiin kirjastoratkaisuihin, ”varaukset voi tehdä netissä kirjaston sivuilla ja ilmoituksen kirjan saapumisesta saa omaan puhelimeensa. Vastaavasti kirjojen palauttaminen automaatin avulla sujuu sekin näppärästi.” Useat Irjan ystävät ja sukulaisetkin ovat ihastelleet nykykirjaston sujuvaa toimintaa. Pienten kirjastojen etu tuntuu olevan nopeat kiertoajat, vaikka kirjojen varaajia on useita, ei niitä joudu kovinkaan pitkään odottamaan, aina riittää luettavaa edellisissä lainakirjoissa.

Henkilökunnan poissaollessa pääsy omatoimikirjastoon hoituu näyttämällä Kuopion kirjastokorttia alla näkyvälle lukijalle ja näppäilemällä oman tunnuslukunsa, joka samalla on verkkokirjaston tunnus.

Maaningan kirjasto toimii myös omatoimikirjastona, johon pääsee henkilökunnan poissa ollessa Kuopion kaupunginkirjaston kirjastokortilla ja tunnusluvulla, joka on sama kuin verkkokirjaston tunnus. Omatoimiaikana aineistoa voi lainata ja palauttaa automaateilla, noutaa varauksia, käyttää asiakastietokoneita ja lukea lehtiä.

Hannu Räisänen

Vilkaisu verkkosivuille (www.ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-ja-avaruussaa) ja tietää koko Suomen tilanteen Auringon aktiivisuudesta ja paikkakunnista, joissa revontulien näkyminen on todennäköistä.

Ilmatieteen laitoksen Revontulet ja avaruussää -sivustolta saa ajantasaisen tiedon revontulien näkymisen todennäköisyydestä.

Useimpien inuiittiheimojen uskomusten mukaan taivaassa asuvat henget valaisevat soihduillaan tietä uusille tulijoille ja henkien voi myös (revontulissa) nähdä juhlivan ja pelaavan jalkapalloa valaan pääkallolla (Alaskan itärannikolla sijaitsevalla Nunivakin saaren inuiitit uskoivat, että pallo oli tehty ihmisen pääkallosta). Pohjois-Alaskassa, Point Barrowissa eli Nuvukissa asuvat inuiitit olivat taas ainoita, jotka uskoivat revontulien olevan pahoissa aikeissa, niinpä inuiitit kantoivat veitsiä mukanaan niiden varalta.

Hannu Räisänen

Vanhan ja tutun ympäristön näkeminen vaikkapa vain mustavalkoisen valokuvan välityksellä tuo helposti mieleen eläviä muistoja. Rakennukset ovat saattaneet menneistä ajoista muuttua, ympäristö tiivistyä tai kenties jätety luonnon armoille. Erilaiset luokkakuvat ovat myös suosittuja muistelun kohteita; mikä mahtoi tuostakin kaverista tulla aikuisena ja tuota luokkatoveria ihailin.

Kotitalouskurssilla vuonna 1935.

Maaninka-Seura pitää yllä kuvakirjaa (maakirja.kuvat.fi/), jossa ovat muun muassa kaikki vuonna 2015 Maaningan pitäjäkirjan teon aikaan saadut valokuvat, mutta myös paljon sen jälkeen kertyneitä valokuvia. Valokuvia kaivataan kuitenkin yhä lisää ja niitä voi lähettää sähköisessä muodossa (skannattuna) osoitteeseen hannu(ät)raisanen.fi. Mikäli kuvia ei ole voinut skannata, kannattaa asiaa tiedustella samasta osoitteesta. Pyrimme saamaan arkistoon mahdollisimman paljon maaninkalaisia – niin Maaningalla kuin muualla asuvia kiinostavaa historiaa.

Hannu Räisänen