Yleisimmin linja-autoon rakennetun kauppa- eli myymäläauton valikoimiin kuuluvat peruselintarvikkeet, mutta tarvittaessa kauppias toimittaa tilauksen saatuaan kaikkea mahdollista. Myymäläautoja on Suomessa jäljellä enää puolenkymmentä kappaletta. Syykin vähenemiseen lie selvä; autojen vanhenemisen mukanaan tuomat huolto- ja hankintakustannukset, niinpä moni on lopettanut.

Vuodenajasta riippumatta Maaningalla liikkuu kiertävä kauppa palvelemassa niitä syrjäkylien asiakkaita, jotka eivät jostain syystä pääsee isommille kylille ja kauppakeskuksiin.

Sivukylien autioituessa ovat myös asiakkaiden määrät vähentyneet. Kesäaika on kyllä kannattavaa, kun useat mökkiläiset käyttävät nostalgisen kauppa-auton palveluja. Maaningalla myymäläauto piipahtaa maanataisin ja perjantaisin kahdella eri reitillä, tarkemmat tiedot aikatauluista on tarkitettavissa verkosta osoitteessa www.sourunsalonkauppa.fi/.

Hannu Räisänen

Huiluuruppemien ohjelma noudattelee pitkälti perinteistä kaavaa, mutta koska esiintyvien artistien lista ei vielä tässä vaiheessa ole lukkoon lyöty, ei heidän nimiäänkään vielä kerrota. Yksi esiintyjä lienee kuitenkin jo varma, Jorma Hynninen konsertoi perjantaina 8.7. Maaningan kirkossa. Perjantaina pidetään myös uistelu- ja onkikilpailut entiseen tapaan.

Nyt pärskähtää! Huiluuruppeemien aikana on odotettavissa myös perinteinen uistelukisa.

Myös vuoden 2022 Kunniahuilaajan nimi paljastetaan Huiluutorilla lauantaina. Ja sunnuntaina Ahkiolahden kanavalla raha vaihtaa omistajaa, sillä siellä pidetään markkinat.
Huiluiden järjestelytoimikunta lupaa, että niin lapset, nuoret kuin aikuiset on otettu ohjelmatarjonnassa huomioon. Tarkempaan ohjelmaan palataan myöhemmin.

Hannu Räisänen

Tuoksuva terva ja alkukevään kuiva päivä tietävät suttuisia vaatteita ja törhyisiä astioita, mutta lopputulos, kauniisti kiiltävä tervavene on kuin taideteos. Veneen voi myös käsitellä sisäpuolelta tervan ja vernissan seoksella, jossa vernissaa on vähintään 20 – 25%, jotta pinta kuivuu, eivätkä vaatteet tahriinnu.

Tervavene on kaunis odottaessaan vesillelaskua.

Veneveistämöiden määrä väheni takavuosina huolestuttavasti, mutta tilanne tänä päivänä on kohtuullisen hyvä. Taitavia veistäjiä on nykyään runsaasti ympäri Suomea, kiitos siitä kuulu osaksi muun muassa kansalaisopistoille, jotka ovat ylläpitäneet veneveiston opetustoimintaa. Kaupallisia veistämöitä on Pohjois-Savossakin useita.

Hannu Räisänen

Kun lämpötilaerot alempien leveysasteuiden ja napa-alueiden välilä pienenevät, polaaripyörre eli napa-alueen tuulijärjestelmä hajoaa, ja kylmän ilman rintamat valuvat napa-alueilta kohti etelää.

Jäinen Viannankoski

Heikot lännestä tulevat virtaukset eivät riitä hajottamaan näin syntyneitä kylmiä ilmamassoja. Lumisaderintamia pyörii Suomen yllä vielä ainakin muutaman päivän ajan, joten lumilapiot ja -kolat kannattaa pitää esillä. Ja kesärenkaat visusti siellä varaston nurkassa. Sateet tosin alkavat jossain vaihteessa muuttua vedeksi.

Hannu Räisänen

Turo toimii erityisesti pienille kaloille näkösuojana ja kalojen liimamainen kutu tarttuu sen lukuisiin neulasiin ahnaasti. Kun naarasahven kevätyönä – touko-kesäkuussa – on kietonut mätimunansa monihaaraisen turon kätköihin, käyvät koirasahvenet hedelmöittämässä ne maidillaan. Naaras jää vielä vahtimaan mätiä hetkeksi, sitten tuleva sukupolvi on omillaan. Turo antaa kasvaville ahvenen poikasille mainion suojan ympärillä vaanivia vaaroja vastaan. Ahvenet tuntuvat ylipäätään viihtyvän sokkeloisessa havulinnassa, piilossa tai saalistamassa.

Aikaisin keväällä kutevat ahvenet suosivat erityisesti turojen kaltaisia suojapaikkoja. KUVA: Hannu Räisänen

Yhteensä liki 20 miestyötuntia kestänyt, juhannukselta alkanut ja kolmelle kuukaudelle osittunut onkiminen tuotti saalista yhteensä 303 kalaa, ahvenia, salakoita, särkiä ja yhden lahnan.

Saalis jakautui turon luona onkineen hyväksi mutta vain hiukan, 56 % koko saaliista saatiin turon viereltä. Merkittävä ero voitiin kuitenkin havaita saaliin lajikirjossa; ongituista muista kaloista paitsi ahven selvästi suurin osa, 62 % saatiin muulta kuin turon viereltä, sen sijaan ahvenista 78 %, siis liki kahdeksan kymmenestä, saatiin turon luota!

Hannu Räisänen

Kaikkia näitä taitoja ja niistä kertyneitä tallenteita on tarjolla myös verkossa. Maaningan maisemissa aloittaa Unto Eskelisen runolla ja jatkaa pohdiskelulla kuopiolaisesta Maaningasta sekä menneistä ajoista.

Kartta Maaningalta v. 1860.

Maaninkalaisuutta aikojen tapaan kurkistaa Maaningan vanhaan kyläkuvaan pilke silmäkulmassa aloittaen sanoilla Maaninkalaisuutta voidaan kuvata hyvin isänmaalaiseksi elämäntavaksi. Nykymaaninkalaiset ovat vähitellen ymmärtäneet tehdä muutakin, kun viljellä maata ja kasvattaa karjaa.

Hannu Räisänen

Kauan on puhuttu ja pohdittu tarpeesta saada Maaningan omat kotisivut nykypäivän tasolle. Maaninka.fi sivuston domain eli verkkotunnus on Maaninka-Seuran hallussa ja seura on pyrkinyt pitämään sivustoa ajan tasalla. Mutta kun tekniikka ja turvallisuustarpeet kehittyvät, seuraa niistä tarve uudistaa, niinpä tuloksena on tämä uusin ylpeydenaiheemme, jonka ovat yhdessä toteuttaneet Maaninka-Seura, Maaningan pitäjäraati ja Mainostoimisto Legenda.
Sivustolla pyrimme tarjoamaan mediarikkaan ympäristön, jossa muiden muassa artikkelit, kuvat, videot ja tarinat löytävät lukijansa ja katsojansa.

Toivomme Teidän viihtyvän ja pysyvän seurassamme, sillä Teitä varten tämä kaikki on tehty.

Otamme nöyrästi vastaan kaiken palautteen.

Maaninka-Seura / pj. Kari Loponen

Vuoden 1867 tienoilla Maaninkajärvi jäätyi keskimäärin 19.11. ja jäät lähtivät keskimäärin 18.5. Viime vuosina järvi jäätyi keskimäärin 4.12. ja jäät vastaavasti lähtivät keskimäärin 6.5. Käyrästökuvaajaan piirrettyjä aikatrendiviivoja (sininen ja punainen pisteviiva) keinotekoisesti jatkamalla voin ”ennustaa”, että vuonna 2782 jäätä riittää vain noin kahdeksi viikoksi. Nautitaan siitä siis nyt, kun sitä vielä on!

Hannu Räisänen