Markun pitkä ura metsurina vaihtui eläkepäivien viettoon

Maaninkalainen Markku Hoffren päätti yli neljäkymmentä vuotta kestäneen metsuriuransa taimikkoa istuttaen.
Ihmiset
4.10.2022
Jaa:

Markku Hoffren ei lapsena haaveillut metsurin ammatista, mutta varusmiespalvelun päätyttyä ja avioiduttuaan Seija-puolisonsa kanssa vuonna 1978, alkoivat metsät vaikuttaa mahdolliselta työmaalta. Markku kertoo aloittaneensa uransa yhdessä veljensä kanssa talon oman hankintahakkuun parissa. Hankintakaupan tehnyt yhtiö lupasi töitä riittävän ja sille tielle Markku sitten jäi. ”Työnteon mallia työntekoon ei ollut tarjolla, joten kaikki oppi on hankittu kantapään kautta”, Markku jatkaa. Hyvin on työ Markun ammattiin opettanut, sillä hänet on tunnettu luotettavana, tarkkana ja taitavana metsurina, oli kyse sitten puunkaadosta, raivauksesta tai taimien istutuksesta.

Innokas kalamies kun on, Markku kertoo kuinka auringon laskiessa istutustyömaalla ajatukset vievät välillä Tenolle ja lohenpyyntiin. Ja lohta on myös Markku vaimonsa Seijan kanssa saanut, itse tehdyllä vaapulla, kuinkas muuten.

Raskas metsurintyö on myös vaarallista, tehdäänhän valtaosa työstä moottorisahan ja muiden teräkoneiden kanssa. Markku Hoffren on kuitenkin selvinnyt pienin vahingoin. ”Kaikki sormet ja varpaat ovat tallella”, Markku naurahtaa. Vain kerran on moottorisahan terä hipaissut hiukan tuosta, Markku sanoo ja osoittaa polveaan.
Uran alussa ei turvavarusteita kuulosuojaimia lukuun ottamatta juuri ollut. Nyttemmin perusvarustukseen kuuluvat myös kypärä, turvatakki, viiltosuojalahkeilla varustetut housut, turvakäsineet ja -saappaat.

Moottorisahoja Markku Hoffren on käyttänyt loppuun reilut parikymmentä kappaletta, ja teräketjujen ja laippojen lukumäärää hän ei ryhdy edes arvailemaan. Uran alusta aina 90-luvulle asti, silloin kun vielä sahattiin läpi vuoden, oli joka vuosi ostettava uusi saha. ”Tuolloin talvella tuntui välillä siltä, että enemmän kului aikaa lumen luontiin puun ympäriltä kuin itse kaatoon, karsimisen ja katkontaan”, Markku muistelee.

Markku on ollut enimmäkseen merkkiuskollinen, mitä työkaluihin tulee. ”Joskus tuli kokeiltua myös muita ammattisahoja, mutta näihin olen aina palannut”, hän kertoo.

Markku ei pelkää tylsistyvänsä eläkkeellä, päinvastoin. Harrastuksista tärkeimmät, metsästys ja kalastus tulevat pitämään miehen liikkeessä. Osa ajasta kuluu Lieksassa sijaitsevalla mökillä ja ainahan kotonakin töitä riittää. Innokkaat Tenon kävijät Markku ja Seija toivovat muiden lohimiesten ja naisten tavoin Euroopan parhaan lohijoen avautuvan jälleen kalastukselle ja odotellessa ottavien lohivaappujen tekokin saattaa jälleen jatkua.

Hannu Räisänen

Luetuimmat
23.6.2022 Maaningan Huiluuruppeemat 2022 Aika: 2022-07-08 18:00:00 Paikka: Maaninka Kunniahuilaaja valitaan jälleen tänä vuonna. Ehdotukset Maaningan kunniahuilaajaksi 2022. Nykyinen maaninkalainen tai maaninkalaislähtöinen henkilö/henkilöt, joka/jotka on teoillaan ja toiminnoillaan edistänyt kotiseudun tunnettavuutta ja toiminut sen hyväksi. Kaikkien yhteystietojen jättäneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti Veskun Kievarille. Äänestää voi tämän linkin kautta: https://q.surveypal.com/Maaningan-kunniahuilaaja-2022 Äänestäminen on mahdollista perinteisellä lippu äänestyksellä seuraavissa liikkeissä: S-market Tähkä, K- market Maaninka, 27.6.2022 Leppälahtelaiset kertasivat puintihistoriaa ja juhlivat vanhan riihen kunniaksi Yli kolmekymmentä kyläläistä saapui pienimuotoiseen juhlaan Leppälahden Tenhulaan sateisesta päivästä huolimatta. Monet heistä tapasivat pitkästä aikaa toisiaan, olihan korona rajoittanut kaikkia tapaamisia jo pitkään. Nyt tapaamisen ja juhlan keskiössä oli kunnostettu riihi, joka alun perin lienee rakennettu 1800-luvulla. Se siirrettiin nykyiselle paikalle tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten koska alkuperäisessä paikassaan, savikon päällä, riihi liikkui roudan voimasta 11.4.2022 Kuukauden kylä: Tavinsalmi Kartanon varmaa paikkaa ei ole vielä pystytty osoittamaan, mutta oletetaan että se on sijainnut Maaninkajärven länsirannalla olevassa Hussolansaaressa. Kansan sivistäminen oli kupletin hauskempi puoli. Ikävämpää oli, että kartanon vouti keräsi vuosittain veroina kansalta suuret määrät kalaa ja viljaa, jotka hän toimitti Ruotsin hovin käyttöön. Pelloilta löydetyt Suomen sodan aikaiset esinelöydökset kertovat myöhemmistä Venäjän ja Ruotsin 11.4.2022 Maaningan tontit kiinnostavat Näytteilleasettajia oli liki 150 kappaletta kaikilta mahdollisilta rakentamiseen ja asumiseen liittyviltä aloilta. Otsikolla Elämää Kuopion maaseudulla -esittelivät pitäjäraadit maalaiselämää Kuopion kaupungissa; maaseutualueiden tontteja ja elämänlaatua luonnon ja ihmisten keskellä. Ja olihan paikalla tietysti myös Maaninka Kuopion muiden pitäjäraatien, Juankosken, Karttulan, Nilsiän, Riistaveden ja Vehmersalmen joukossa. Maaningan tonttitarjontaa esittelemässä ollut Jorma Häiväläinen kertoi kiinnostuneita kyselijöitä olleen 13.5.2022 Ahkionlahden kanavakahvila on aloittanut uuden kauden Pielavedentiellä sijaitseva Ahkionlahden Kanavakahvila avasi ensimmäisen kerran ovensa tänä vuonna juuri ennen vappua ja vilskettä on riittänyt siitä alkaen, kertoo Niina Malmi. ”Asiakkaat ovat löytäneet hyvin tänne ja tarkoitus on pitää kahvila avoinna tuonne koulujen alkamisajankohtaan, kenties hieman pidemmällekin”, Niina Malmi toteaa. Tyypillisimmät asiakkaat tulevat tietä pitkin, mutta vesiliikennekauden alettua paikalle toivotetaan tervetulleiksi myös veneilijät.

Arkisto

Näytä artikkelit aiheen perusteella